Home > Work > Animalia
1 " Voi jättää kukan taittamatta.Voi jättää puun pystyyn.Voi olla tappamatta. Voi olla lyömättä.Ei voi olla olematta surullinen silloin tällöin. "
― Eeva Kilpi , Animalia
2 " Jokainen eläin on subjekti.Se on: oman elämänsä keskipiste,itsensä puolustaja,varuillaan joka suuntaanniin kuin sinä ja minä.Omanarvontuntoinen:ei sallisi itseään loukattavan.Kohteita on vain rakkaudellaja julmuudella ja toiveilla,muuten on kaikki vain omaa kokemusta.Omaa kokemusta kaikki.Kaikki on minä.Minä riipun sinun olkapäilläsi tapettuna.Minä pelkään kun lähestyt pihdit kädessä.Minä istun ja odotan sinun häkissäsi.Minä palelen. Minulla on ahdasta.Minuun koskee.Olet unohtanut jotain oleellista.Olet unohtanut ettäminä olen minä.Ei tämä ole stressiä.Minä kärsin. "
3 " Ei saa arvostella eläinkokeitten tekijöitä. Heillä on tunteet.He kaipaavat vapautta ja raitista ilmaa,hellyyttä ja hyväksyntää,oikeutta olla oma itsensä,toimia niin kuin heille on luontaista.Heitä pitää paijata ja hyvitellä:Ei se mitään.Anteeksi.Me olimme julmia teitä kohtaan.Nyt lopetamme sen. Meillä ei ole oikeutta kohdella teitä näin.Menkää. Eläkää.Ei tarvitse vavista enää. "
4 " Ota minut mukaan, äiti,älä jätä tänne.Olen iso jo.Olen valmis. Olen nähnyt että aikuisten maaon vielä ankarampi kuin lastenja kaikki mitä luulin kauniiksionkin julmaa.Älä jätä minua tänne, äiti.Ota minut syliin,heijaa minut pois,olen nähnyt elämän ja se kammottaa.Ensi ihastumiseni ei kasvanut kiintymykseksi,en koskaan solminut onnellista liittoa maailman kanssa.Älä jätä minua omaan sänkyyni nukkumaan,älä sulje ovea.Minä haluan lähteä sinun kanssasi, äiti. "
5 " Nyt ei kannata puhua muuta kuin viimeisiä ajatuksiatai sitten jotain aivan pinnallista.Kumpikin on joka tapauksessa turhaa.Eniten minua oudostuttaaettei voi taistella enääminkään puolesta eikä mitään vastaankun kaikki on niin toisin,kun kaikki on jo pilattu.Miten jaloa olikaan puolustaa luontoa.Ei siinä muuta tarkoitusta elämälle kaivannut,ei varsinkaan kun oivalsiettä elämä itse on tarkoitus.Oi että sai kokea sen tunteen. SItä vastaan me olemme rikkoneet,siinä on meidän syntimme:se mitä me olemme tehneet eläimille ja kasveille.On vaikea hengittää.Sanokaa minulle yksi asiajolla ihminen on hyödyttänyt luontoa.Olisi kaunista hiutua sitä muistellen.Nostaisin pääni pystympään,korahtelisin uljaammin,yrittäisin nähdä tässä kaikessa jotain suurenmoista. "
6 " Mummot itkevät melkein joka päivä.Ei se mitään, lapseni, pahempi on jollei kukaan enää koskaan itke.Prinsessan kyynelistä kasvaa liljoja, muistathan,ja heidän suudelmistaan valveutuvat tyhmät prinssit.Oi jospa mummojen silmistä hyppisi pieniä sammakoita,ne ovat käyneet niin vähiin, niitä tarvitaan.Oi jospa lohikäärmeet palaisivat sukupuuton maastajonne ne on ajettu,jospa ne vaikka tyytyisivät mummoja popsimaan.Niille riittäisi runsaasti ruokaaja kaikki olisivat iloisia. "
7 " Äkkiä intohimo astuu päivänja ne kohoavat siivilleentoisiinsa kietoutuneinaja siitä liitosta synnyn minä kuin metsänelävä,vapaa mutta uhanalainen,kevyt ja unohdettua nautintoa täynnä,talviuni jäsenissäyhtaikaa levon ja rasituksen kaltaisena.Kiitos ettet soita.Kiitos ettet kirjoita.Kiitos ettet toivo tapaamista.Kiitos että maltat mielesi.Odota. "