3
" Siihen, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on vaikea vastata. Sellaista hyvin yleistä ominaisuutta, joka luonnehtisi nimenomaan ihmisen elämää, mutta ei minkään muun eläimen elämää, ei ole helppo löytää. Näin on huolimatta siitä, että voimme luetella joukon yksinomaan ihmiskulttuurin ilmentymiä kuten tieteen, taiteen tai politiikan harjoittaminen. Näiden voidaan olettaa olevan seurausta jostakin yleisemmästä, inhimillisestä periaatteesta, joka säätelee yksinomaan ihmislajin toimintaa. Tyydymme nimittämään tätä ihmisen ominaispiirrettä yksinkertaisesti "inhimillisyydeksi". Inhimillisyys erottaa ihmiset eläimistä ja se on kompleksi ja laaja käsite samoin kuin "elämän" ja "tietoisuuden" käsitteet ovat. Inhimillisyyteen liittyy ihmisen lajityypillinen kieli. Ihmisen on uskottu eroavan muista eläimistä kielen sekä rationaalisuuden ja moraalisen kyvyn vuoksi. Kieli, joka ilmentää rationaalisuutta ja moraalisuutta, on ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus, jota muilla eläimillä ei näyttäisi olevan. "
― Leena Vilkka , Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
4
" Mitä kärsimys on filosofian näkökulmasta? George Grahamin (1993) mukaan meillä on opittu representaatio kärsimyksestä, mikä saa meidät käyttäytymään kärsivinä. Toisin sanoen, meillä on kuvaus siitä, mikä on kärsimystä, ajatuksissamme. Tässä käsityksessä tietoisuus on intentionaalista eli tietoista ajattelemista: ajattelen kärsimistä, siis kärsin. Jos eläinten ajattelusta puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, mistä ne voivat tietää, mikä on kärsimistä? Jos eläimiltä puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, voivatko ne kärsiä lainkaan? Jos eläin ei tiedä, että se kärsii, voiko se silloin todella kärsiä? "
― Leena Vilkka , Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa