Home > Work > Yours Remotely
1 " The cruel hand of disappointment strangled my throat. Of course he wasn’t jealous. Why would he be? After all, to him, I wasn’t the only woman in the world. He just wanted to be sure that nobody knew about me. As if it would matter. The public would be interested for a while, yes, but they’d forget it quickly. "
― Pamela Harju , Yours Remotely
2 " Gary never stopped being a rock star, not even on his days off. He vanished into the bathroom for a long time to fix his hair and dressed in black skinny jeans accompanied by a red belt with three different chains hanging from it. His t-shirt had diagonal, red and black stripes on it, and his red canvas shoes were as seen on TV. It was hard to say whether Gary had dressed and behaved like a rock star from a young age or if he had assumed his role so well that he couldn’t even give it up in his spare time. "
3 " The moment I opened my eyes on Suse and Jonah’s wedding day, there was only one thing on my mind – Gary. I knew he was in town, and his presence was everywhere. It was in the sheets on my bed, it wrapped itself around me in the shape of my bathrobe and stirred into my coffee with the sugar. The stupid thing was that I didn’t even know if he was in town yet. Maybe he was still on the way. "
4 " Pettymyksen julma koura kuristi kurkkuani. Tietenkään Gary ei ollut mustasukkainen. Miksi olisikaan ollut? Hänelle en sentään ollut ainoa nainen maailmassa. Häntä vain kiinnosti varmistaa, että kukaan ei saisi tietää minusta. Aivan kuin sillä olisi ollut jotakin merkitystä. Tietysti tapaus kiinnostaisi yleisöä jonkin aikaa, mutta se unohtuisi nopeasti. "
5 " Käytävästä kuului liikettä, eikä aikaakaan ennen kuin Gary ilmestyi portaiden päähän. Hän näytti niin pirteältä ja hyväntuuliselta, että olisi voinut kuvitella olevan keskipäivä ennemmin kuin keskiyö. Hän oli pukeutunut lyhyeen, mustaan nahkatakkiin ja kapealahkeisiin, mustiin farkkuihin ja näytti juuri siltä mitä olikin – maailmanluokan rock-tähdeltä. Kun hän kääntyi minua kohti, hänen kasvoilleen levisi ilkikurinen hymy. ”Hei, en tiennytkään, että pyjama voi olla noin seksikäs. "
6 " Inhosin aamuja Garyn kanssa. Väistämätön ero oli aina nurkan takana, ja vaikka sillä ei tuntunut olevan hänelle mitään merkitystä, minut valtasi aina katkera pettymys ja itseinho. Olin lakannut toivomasta ja unelmoimasta. Gary ei kuulunut minun maailmaani. Hän oli laulaja valtavan suosion saavuttaneessa rock-bändissä eikä missään nimessä aikonut asettua aloilleen puhelinkaupan myyjän kanssa. Tunteiden myllerryksessä minun oli aina vaikea keksiä sanottavaa. Gary ei sitä tosin näyttänyt kaipaavankaan. Hän oli täysin uppoutunut seuraamaan tapahtumia kadulla. "
7 " Gary ei koskaan lakannut olemasta rock-tähti, ei edes vapaapäivinään. Hän katosi pitkäksi aikaa vessaan, selvästi huolehtimaan tukastaan, ja pukeutui mustiin, kapealahkeisiin farkkuihin, joihin kuuluvasta punaisesta vyöstä roikkui kolme erilaista ketjua. Hänen t-paitansa oli täynnä vinoittaisia, punaisia ja mustia raitoja, ja hänen kenkänsä olivat suorastaan TV:stä tutut, punaiset tennarit. Oli vaikea sanoa, oliko Gary pukeutunut ja käyttäytynyt kuin rock-laulaja jo nuoresta pitäen, vai oliko hän vain omaksunut roolinsa niin hyvin, että ei osannut siitä luopua edes vapaa-aikanaan. "
