" Lakoan matalaan koivikkoon lääpättämään. Yönhiljainen henki käärii tunturit sinipunervaan vetäen lompolon ylle hämyisen verhon, jonka suojissa saan rauhassa levähtää. Pimeä laskeutuu hankien ylle, taivaanranta sammuu. Kuuntelen. "

― Katja Kettu , Yöperhonen