" Käymme Akropoliksella. Sataa tihuuttaa. Meitä palelee ja naurattaa. Nauramme yhdessä koko ajan, ilman mitään järkevää syytä. Saatamme nauraa kymmenen vuotta yhdelle ja samalle jutulle. Yleensä ne ovat tilannekomiikkaa, joku ilme tai lauseenpätkä, jotakin mitä ei voi kertoa eteenpäin koska kukaan ei ymmärrä. "

― Anna-Leena Härkönen , Loppuunkäsitelty