" Me kuivan maan eläjät kutsumme kotitähteämme Maaksi. Ja kui-
tenkin karttapallon pintaa hallitsee merien sini.
Elämä kuhisee maan päällä tuhatvivahteisin muodoin, mutta veden
alla on väkeä ja elintilaa vielä enemmän. Sieltähän mekin kerran
kapusimme eikä takaisin ole enää menemistä. Me kun karistimme
tien oheen kaiken, mikä siellä oli välttämätöntä, mutta täällä pelkäksi
taakaksi, kuten uimarakot, suomut ja kidukset.
Se oli meidän valintamme. "
― Leena Krohn , Näkki: kertomus vesirajasta