" Keväälle joka vanhentaa väsyneet
ja merelle joka muistaa kaiken
katseelle joka yhä hyväksyy
ja lapsen silmien sirkkelille
joka kiljuen viipaloi aikuiset
tekosyyt
Ilolle joka kantaa askelta
kun ankarin on vasta edessä
tai pakolle joka niskaan hönkii
ja hulluudelle joka vaakaa heiluttaa
kun ruuvi ratisee ja irtoaa
Niille jotka eivät suostu hyppimään
yhtä jalkaa ruudusta ruutuun
- siis tiiliseinille ja paukapäille
ja tosilumelle unten pakastimessa
ja Kaivopuiston tai Moherin
kalliolle
missä talvien odotus täyttyy "
― Hannu Kankaanpää , Yksi toista